Koskenkylän riistapoikien historia

 
 

Perustaminen

Koskenkylän Riistapojat Ry:n perustava kokous pidettiin 24.7.1960 Uuno Karhusen kotona Laukaanlahdessa. Kokous oli kutsuttu koolle metsästyseuran perustamisaikeissa. Perustaja jäseninä seurassa olivat Uuno Karhusen lisäksi Anton Venäläinen, Jukka Kannasmaa, Veikko Karttunen, Urho Tarvainen, ja Tapio Rytkönen. Lisäksi seuraan valittiin muutamia paikallisia ja maanomistajia jäseniksi. Kokouksessaolijat päättivät liittyä Suomen metsästäjäliiton jäseniksi ja noudattaa sen yleisiä sääntöjä. Lisäksi kokouksessa päätettiin liittymismaksuksi seuraan haluaville 300mk ja jo seuran jäsenille vuotuiseksi jäsenmaksuksi 200mk.(Sen ajan rahassa).

Metsästys

Metsästys oli alkuvuosina vain pienriistaa. Ensimmäinen hirvilupa saatiin vuonna 1963. Ensimmäisenä vuonna oli yksi lupa, jota jahdattiin 14 miehen ja yhden koiran voimin. Pyssyjä oli vain neljällä ja kaato saatiin aikaan 27.11.1963 Töpö-koiran haukusta. Ampujana oli Veikko Karttunen.

kaato_vanha.jpg

Kuvassa: kaataja Veikko Karttunen (oik) Seppo Dahlqvist (kesk)ja Anton Venäläinen(vas)

Hirvilupia oli ensimmäisinä vuosina vain muutama lupa vuodessa. Taidettiin jonain vuonna syödä peijaisissa riisipuuroakin. 60- ja 70-lukujen vaihteessa oli lupa yhdelle ja sekin Pihkainmäen metsästys-seuran kanssa yhdessä. Vuosien saatossa lupamäärät ovat pikkuhiljaa nousseet. 80-luvulla lupia oli jo kymmenen paremmalla puolen ja 90-luvulla metsästettiin välillä vähemmänkin. 60-70-luvuilla hirviä oli paljon vähemmän kuin nykyisin, johtuen puutteellisista ruokamaista. Oli hyvin harvinaista nähdä hirvi tai saada ampua sellainen. Nykyisin hirvien metsästys turvaa autoliikennettä ja koittaa estää suurimpia taimikkovahinkoja.

koululaiset.jpg

Kuvassa: Koululta tulleita lapsia, takaa vasemmalta Anita Turpeinen, Liisa Kolehmainen, Pirjo Karttunen, Hannu Venäläinen, keskellä vasemmalta Helena Immonen (o.s. Venäläinen), Matti Parvianen ja edessä Anja Oksman (o.s. Venäläinen.)

Nylky-, riiputus- ja paloittelupaikkana toimii Koskenpään tilalla sijaitseva liiteri. Sinne tuotiin jo seuran ensimmäinen hirvi 1963. Koskenkylän koulusta on tullut lapsia katsomaan ensimmäistä hirveä -63. Ensimmäisinä vuosina vuokramaita oli noin 1000 ha. Kun seuran perustamiskokous kutsuttiin koolle, seuraan otettiin paikallisia maanomistajia, jotta olisi maata missä metsästää.

Kun seuralle kertyi lisää ikää ja lisää jäseniä niin metsästysalue alkoi kasvaa. Nykyään seurassa on jäseniä noin 40 ja metsästysmaata on noin 3000ha. Hirviporukka on kasvanut nykpäivään tultaessa miehiä/naisia on noin 20. Koiralla metsästäminen on arkipäivää Koskenkylällä, ennen vanhaan koiria ei juurikaan ollut ja metsästys tapahtui miesajoketjuilla.

Hirviseurueen kokoontumispaikkana toimi pitkään aina vuoteen 2000 saakka tulipaikka haara-ahontien varressa. Vuonna 2000 rakennettiin haara-ahontien varteen kota eu-tuen turvin. Kota on yleisessä käytössä ja toimii ratsastu-, kelkka-, ja vaellus reitin taukopaikkana. Koskenkylän riistapojat pystyttivät kodan ja ylläpitävät sen kuntoa. Samalla kota toimii hirviporukan kokoontumispaikkana.

 kota.jpg

Kivelän kota

Kilpailutoiminta

Seuran kilpailutoiminta on ollut aktiivista 70-luvun puolestavälistä lähtien. Kesällä järjestettiin ampumakilpailuja ja hirvenjuoksuja ja talvella hiihdettiin hirveä. Vuonna 82 käytiin pienellä porukalla jopa Ikaalisissa asti hirvenjuoksuissa. Vuonna 80 Seura sai lahjoituksena puu-ukko patsaan, joka toimii vielä tänä päivänäkin seuran puu-ukko kilpailun kiertopalkintona. Kilpailussa ammuttiin aluksi pienoiskiväärillä ja haulikolla. Myöhemmin kivääri muuttui hirviaseeseen. Nykyisin kilpailutoiminta on laantunut, mutta edustusta riittää vielä aina SM tasolle saakka. Seuran alueella on järjestetty 90-luvun alusta lähtien sm katsastuksia ja pm kisoja. Kilpailut on järjestetty yhteistyössä Karttulan Ampujien kanssa Syvänniemien Hermannitalolla. 1978 Aloitettiin naapuri seurojen kanssa hakea lupia yhdessä, eli ns. yhteislupia. Nämä viisi seuraa toimivat yhteistyössä niin metsästyksessä kuin kilpailutoiminnassakin. Vuosittain järjestetään hirvenhiihdot seurojen välillä, kilpailun järjestysvuoro kiertää seuralta toiselle voittajasta riippumatta.

.